Ei paljon enää puhuta, hän nukkuu sohvalla,minä  koirien kanssa makuhuoneessa koirat kainalossa.  Hän töissä ja illat harrastuksissa..emme halua puhua kierrämme toisemme kaukaa, suorastaan vihaamme toisiamme. Minä en oikeastaan edes tiedä miksi nyt tapellaan? Vai tapellaanko me? Väsyttää ja kuluttaa energiaa tällainen, minä en jaksaisi tällaista..Hän syyttää minua kaikesta, halustani pois tästä paikasta, että olen sairaslomalla, masennustani, kaikkea...miten tästä taas saisi voimia nousta tämän talon tunnelman yläpuolelle? Pihassa tuoksuu tuoreen leikkaamisen jäljltä heinä, linnut laulaa, aurinko paistaa, aivan ihana päivä tulossa, minulle ja koirille=)